5Moves – Tallinna

Youth Guarantee Implementation Plan


 The Youth Guarantee Implementation Plan (YGIP) describes activities planned by the Ministry of Social Affairs and by the Ministry of Education and Research, describes roles of different organisations related to Youth Guarantee implementation, provides information about implementation timetable and assessment of the results.

The aim of the Youth Guarantee is to ensure that young people under the age of 25 receive a good-quality offer of employment, continued education, an apprenticeship or a traineeship within a period of four months of becoming unemployed or leaving formal education.

YGIP follows the thematic building blocks of the EU Council recommendation on establishing a Youth Guarantee and the form provided by the European Commission.


Young people have always been at a somewhat weaker position on the labour market than other age groups. The recent economic recession of 2008-2010 increased the problem of high youth unemployment, both in Estonia and elsewhere in the European Union. As a result of the recession, the first to lose their jobs were the young people and people with lower competitiveness on the labour market. The unemployment rate of young people (aged 15-24) rose from the 12% of 2008 to 33% by 2010. At the same time, the level of youth employment fell from the 36% of 2008 to 25% by 2010.

In addition to youth unemployment, the proportion of young people who are not in employment, education or training, or are not serving time in the army (the so-called NEET youth)[1], increased in Europe during the recession. The NEET youth are young people who are not in employment or education, nor have participated at professional trainings during the past four weeks at the time of the Estonian Labour Force Survey. NEET youth also includes those inactive young people who, at the time of the Estonian Labour Force Survey, were excluded from the labour market due to illness or injury; were on maternity leave; took care of children or other family members; or had lost any hope to find a job. The share of NEET youth rose drastically in 2009, both in Estonia and in the EU. In 2012, the NEET youth percentage (age group 15-24) was 12.5% in Estonia and 13.2% across the EU. In comparison with other EU countries in regard to the NEET youth percentage in 2012, Estonia’s position was amongst the average. The highest percentage of NEET youth was in Bulgaria and Italy, the lowest in the Netherlands and Luxembourg.

Even though the position of young people at the labour market has somewhat improved since 2011 (the employment rate of youth was 31.8%, and unemployment rate correspondingly 18.7% in 2013), youth employment is still lower and unemployment rates higher than before the recession. The high unemployment rate of youth continues to be a serious issue for concern, as young people with little or no work experience are more vulnerable when entering the labour market, and can, in the case of slow employment growth, stay excluded from the labour market for years. The success of young people on the labour market depends on the quality of their studies, acquired level of education and skills. One of the main reasons for high youth unemployment might be inadequate preparation for entering and staying at the labour market.

In 2012, 10.5% of all Estonian young people (aged 18-24) had acquired only the lowest level of education (basic education or lower) and did not continue their studies. Level of education is one of the main factors increasing the risk of unemployment. The unemployment rate of youth with basic education or lower was three times higher in 2012 than that of young people with the highest educational level (32.6% and 10.4%, correspondingly). In addition to the possibility that the insufficient education of young people might hinder their competitiveness on the labour market, an important issue of concern is insufficient work experience. In 2012, nearly half (49%) of unemployed young people lacked previous work experience. Thus, it is important that the young people are provided more support when entering the labour market and prepared more than so far for coping at the labour market.


1.1 Activities Preventing Youth Unemployment

Measures supporting the preparation of young people for working life and coping on the labour market have been targeted to: 1) improving the quality of education, supporting the successful study experience and bringing those who have dropped out back to education; 2) improving the skills and knowledge of young people through youth work; 3) systematic development of career services; 4) offering labour market services to unemployed young people.-

Formal Education

The majority of Estonian young people aged 7-26 are studying. Data shows that after acquiring the compulsory basic education, 8,127 students continued studies in upper secondary education; 5,623 (after basic education) and 5,721 (following upper secondary school) in vocational schools in the academic year of 2012/2013. 303 young people started acquiring vocational education that does not presuppose primary education. The vocational education sphere has also started apprenticeship trainings, and 421 students participated in 2012/2013. In higher education, 6,995 young people began their studies in 2012/2013 in nationally subsidized university vacancies (2,807 of whom started acquiring vocational higher education).

In order to support education acquisition and to prevent dropping out, the Basic Schools and Upper Secondary Schools Act guarantees educational support services to all students, enabling them to get psychological counselling, speech therapy and study counselling. Linking vocational education and vocational higher education to professional experience, concentrating on professional preparation and familiarizing oneself with the future working life is also of importance.


Youth work

Youth work contributes to the development of young people and helps to acquire knowledge and life skills. In preparation for working life, methods increasing young people’s contact with working life and developing their social skills are of utmost importance.

Each year, more than 4,000 young people aged 13-26 have the possibility to participate at work camps for youth, thus acquiring practical work experience and get training related to labour legislation. In 2012/2013, over 53,000 young people aged 7-26 participated at the activities of hobby schools, offering development possibilities to match their different interests.


During 2007-2013, support from EU funds helped to increase the efficiency of local youth work institutions at solving young people problems and the possibilities of young people to acquaint themselves with working life. The website Stardiplats (“Startline” www.stardiplats.ee) has been set up, helping young people to describe the acquired knowledge and skills to employers.

To develop social skills, young people can volunteer in the activities of youth organizations. In addition to youth work in Estonia, each year several dozens of young people have the possibility to work at youth work organizations outside Estonia via European Voluntary Service.


Career Services

Career services (career information, individual and group counselling) enable young people to make informed career choices and increase their readiness for active long-term participation at the labour market. Across all Estonian counties, 17 information and counselling centres offer free youth-targeted career services. The goal of these services is to guarantee that young people have access to timely and appropriate information regarding education and labour market, and to support young people at self-exploration and decision-making to develop their skills. The primary target group of career services are senior students of basic schools, upper secondary schools and vocational schools. In 2012, young people from this target group received individual counselling on 8,696 times, and 28,195 young people participated at group counselling. In 2012, the information and counselling centres had 8,936 direct contacts with young people, and 37,570 contacts via career information lectures, career days and fairs. Career info is also accessible online in the Rajaleidja portal (“Pathfinder”, www.rajaleidja.ee). Students can get career-related advice and employment exchange services also from the information portal Tudengiveeb (“Student web”, www.tudengiveeb.ee) that connects Estonian higher education institutions and employers.

Labour Market Services

Young people from the age of 16 can register as unemployed in the Estonian Unemployment Insurance Fund (Eesti Töötukassa). The unemployed youth are eligible active labour market services to unemployment insurance premium or unemployment benefits. The Estonian Unemployment Insurance Fund offers twenty labour market services. Unemployed young people get labour market services based on individual action plans. The individual job search plan describes the knowledge, skills and experience of the job seeker, and specifies the necessary activities and timeline for finding a job. The unemployed young people are offered personalized labour market services to support their job search.

In 2012, 40.7% of all unemployed aged 15-24 registered in The Estonian Unemployment Insurance Fund in order to find a job. The young people entered active labour market services 12,043 times. Most frequently used service was work-related training (3,880 entries), followed by career counselling (3,785 entries), job search workshop (1,973 entries), job practice (811 entries) and work clubs (344 entries). 538 employers of young people received wage subsidies. Young people can also benefit from labour market services like work trial, work practice, business start-up subsidy, mentoring for start-ups, psychological and dept counselling, voluntary work, communication support at interviews, care allowance, public work, working with support person and other individual solutions.

 2. Implementing the Youth Guarantee at national level

In addition to the existing measures preventing youth unemployment, the Ministry of Education and Research and the Ministry of Social Affairs have outlined measures for the following ESF period (2014-2020) to prevent and reduce youth unemployment. The additional measures are planned to strengthen the concurrence of different exiting measures and to focus on helping weaker target groups.

The Youth Guarantee is supported by national strategies and development plans. The Youth Field Development Plan 2014-2020 and Lifelong Learning Strategy 2020 contain several goals and activities supporting the Youth Guarantee. The Youth Field Development Plan aims to: 1) increase opportunities for the development of creativity, initiative and joint activity of young people; 2) increase the involvement of young people and improve their employability; 3) support for the active involvement of young people in the community and decision-making; 4) ensuring the development of high-quality youth policy and youth work. The Lifelong Learning Strategy 2020 contains several principles and objectives that help youth to transfer from school to employment (guaranteeing the accessibility of high-quality education corresponding to the needs of the labour market; enhancing training provision; offering career information and counselling services).


2.1 Formulation of the Estonian Youth Guarantee

Following the Council Recommendation of April 2013, the Youth Guarantee guarantees services, which help young people up to the age of 25 acquire a good-quality offer of employment, continued education, an apprenticeship or a traineeship within four months of leaving formal education or becoming unemployed.

2.2 Partnership approaches

The Ministry of Social Affairs and the Ministry of Education and Research are responsible for implementing the Youth Guarantee. The Ministry of Social Affairs is responsible for coordinating partnerships on different levels (incl. cross-sectorial), and communication with the European Commission about questions related to the Youth Guarantee implementation. To guarantee successful partnerships, the Ministry of Social Affairs forms a working group which involves relevant parties, coordinates Youth Guarantee-related partnerships and monitors implementation of the plan. The working group enhances cooperation between specialists and representatives of different interest groups related to the Youth Guarantee implementation. External partners and experts (who do not participate constantly in working group) shall also be invited to the working group as the needed.


2.3 Early intervention and activation

In addition to existing measures preventing youth unemployment (incl. formal education, youth work and career services), complementary measures have been planned from the European Social Fund 2014-2020 resources. The preventive activities mostly aim to raise young people’s awareness about working life, and to launch and develop supportive measures targeted to NEET youth. To guarantee the effectiveness of preventive measures, resources are also be allocated to increase knowledge and understand the situation of NEET youth


2.4 Supportive measures for labour market integration

In addition to existing labour market measures, the Estonian Unemployment Insurance Fund will start to offer the first job measure. The first job measure is targeted at young people with little or no work experience, and to help young people without specialized training to find a job. Following the recession, it is important to help young people enter the labour market by offering them their first jobs. The service includes wage subsidy paid to the employer (up to 50% of the salary during the first 12 months of employment) and reimbursing employer’s training costs which are made during the first two years of employment.

In cooperation with the open youth centres, the Estonian Unemployment Insurance Fund also continues to offer mobile counselling to young people and communicates “work shadow” day possibilities to young people registered as unemployed, and organizes youth-targeted fairs for introducing seasonal positions and apprenticeship positions.

 3, Assessment and continuous improvement of schemes

Youth Guarantee activities shall begin in 2015. The more specific objectives and indicators shall be are set within ESF programmes.



5Moves haastattelut Tallinna


Rajaleidja Harjumaa/Tallinna 19.12.2014/LL ja AL

johtaja Tauno Asuja


Rajaleidja keskukset ovat joka maakunnassa Virossa

Harjumaa ja Tallinna

Taustalla säätiö, Hardusministeerium(Opetusministeriön organisoima)


  1. opetus ja oppimispolut
  2. ura- ja työpaikkasuunnitelmat


Ikäryhmät 13 -26 –vuotiaille


Päiväkoulutus: kouluille – peruskoulut ja lukiot

Rajaleidjan asiantuntijat auttavat

Neuvojina ja ohjaajina


Erikoisryhmille, esim jos on keskittymisvaikeuksia yms


Pohditaan samalla kuinka tukea niitä jotka tekevät töitä näiden nuorten kanssa

Yhteistyötä pyritään yhdistämään koti + koulu + ympäristö – eräänlainen ympyrä

Koulun ulkopuoliseen toimintaan myös tukea


Yhteyden otot eri tahoilta: vanhemmat, opettajat, sosiaalityöntekijät, psykologit

Henkilökunta: psykologeja, puheterapeutteja, erityispedagogeja, sosiaalityöntekijöitä,

Moniosaamisryhmässä yhdessä suunnitellaan – erilaisia etenemispolkuja


Työ- ja urapolkujen suunnittelut

-auttavat löytämään nuoren oman osaamisen ja osaamisalueen ja kiinnostukset kohteet

-auttavat löytämään tietoa mahdollisuuksista, opiskelumahdollisuuksista myös kansainväliset opiskelumahdollisuudet selvitetään

-selvitetään työelämän tilanteet

-tieto on niin hajallaan sitä kootaan yhteen


Asiakkaat eli nuoret voivat tulla suoraan kadulta tai kouluista yms

Rajaleidja vierailee kouluissa esittelemässä toimintaansa



Tauno Asuja, Rajaleidja/AL

”Onnistuneessa nuorisotyössä ei ole kyse rahasta. Kävin tutustumassa vammaistyöhön Göteborgissa. Halusin löytää uusia ideoita, mutta se mitä näin oli se, että ongelmat ovat samat, mutta ongelmat ovat samat. Suurin ongelma on ihmisissä.”



– Virossa vain EU:n nuorisotakuu, ei muita yhteiskunnallisia nuorisotakuita työllistämisen tueksi (vrt. Ruotsi)

– Rajaleidjan rahoitus tulee vuoteen 2020 EU:lta (nuorisotakuu). Vuodesta 2020 eteenpäin, kun Rajaleidja on stabilisoinut asemansa, rahoitus siirtyy Viron valtion opetusministeriölle

– Rajaleidjan resurssit:

*sosiaalitahoitus (sotsiaal rahastus)

*työttömyyskassa (Töötu kassa)

*pilottihankkeet (esim. EU – EU struktuur rahastus)

– tällä hetkellä yksi suurimmista ongelmista on se, ettei kukaan koordinoi toimintaa eikä yhteistyökanavia ole olemassa

”Työskennellessäni järjestöpuolella, vammaistyön parissa, tajusin ettei yhteistyömalleja ole. Kaikki hakevat samoista rahastoista rahoitusta omille hankkeilleen, jotka saattavat olla keskenään täysin samanlaisia ja siis päällekkäisiä.”

”Viro on individualistinen yhteiskunta, kaikki yrittävät vain tulla toimeen.”

– koulut ovat jo löytäneet Rajaleidjan, yhteistyö käynnissä. Vielä pitäisi mainostaa nuorten joukossa. Esimerkiksi uraneuvonta ja urasuunnittelu eivät ole vielä löytäneet kohderyhmäänsä.



”Minun ei tarvitse todistaa, että ongelma on olemassa. Numerot puhuvat. Nuorisotyöttömyys on ongelma. Rajaleidjassa asiantuntijat etsivät vastauksia siihen, että lapset saisivat sopivan koulutuksen.”

– Virossa on alueita, joissa ongelmat kasautuvat. Rajaleidja on toiminut vasta syksystä 2014 ja vielä on aikaista tehdä yhteenvetoa eri alueiden ongelmista. Suoralta kädeltä voi sanoa, että Itä-Virumaa ja Valga-Võru-Põlva – alueet ovat työttömyysluvuissa suurimpia.

-> ongelmat eri alueilla erilaisia – aluekohtainen info tarkentuu ajan kanssa



”Fundamentaalinen ongelma on se, että koulutuksessa ei ole riittävästi ammattiopetusta (kutseõpe). Virossa sitä ei pidetä millään tavalla arvokkaana. Silti moni nuori joutuu korkeakoulun jälkeen aloittamaan opinnot ammattikoulussa / ammattikorkeakoulussa (kutsehariduskool).”

– virolainen koulutus-systeemi pohjautuu edelleen pitkälti neuvostoliittolaiseen opetustapaan.

– moni nuori (erityisesti poika / mies) tippuu koulutuksen piiristä jo 8-9 luokalla

”Oppimisen pitäisi olla rennompaa ja mukaansatempaavampaa. Luovuutta enemmän kuin faktoja. Kysymys kuuluu, kuinka jakaa tietoa sopivammassa muodossa?”

– opetuksen tulisi olla leikkisämpää, positiivista ja sen pitäisi tarjota onnistumisen kokemuksia.

– pitäisi miettiä millä metodeilla saadaan takaisin kouluun ne nuoret, jotka ovat jo jättäneet koulunsa kesken



– nuorisotyössä tarvittaisiin enemmän apuvälineitä, jotka helpottavat työelämään siirtymistä ja kasvattavat nuorten tietoja työmaailmasta

– start up -tietoutta (kehotetaan perustamaan start up, mutta miten, mihin, millä rahoilla ja mitä perustamisen jälkeen?)

– työharjoittelupaikkoja pitäisi olla enemmän, jotta jokainen pääsisi tutustumaan jo koulussa eri vaihtoehtoihin



– urasuunnittelu on tuntunut toimivan

– Virossa tarvittaisiin toimiva työharjoitteluohjelma

-> tänä vuonna (2015) alkaa valtion projekti ”Minu esimene töökoht” eli ”Minun ensimmäinen työpaikkani”. Valtio maksaa yritykselle tukea siitä, että se ottaa työharjoittelijoita.

– Myös Työttömyyskassalla (Tõõtukassa) on palveluja urasuunnittelun ja uran aloittamisen / työuralle pääsemisen avuksi

”Nuorisotyössä pitäisi käyttää enemmän käytäntöjä, jotka edeltävät ja helpottavat työelämään siirtymistä. Olisi tarjottava myös yksityisyrittämisen malleja ja mahdollisuus tutustua yrittäjiin.”

”Elämme internet-maailmassa, jossa tietoa on saatavilla paljon, mutta kuinka löytää oikea tieto? Uraneuvonnan asiantuntijat opastavat etsimisessä, cv:n kirjoittamisessa jne. Lisäksi nuoret tarvitsevat apua siinä, että keksivät keitä he ovat ja mihin suuntaan he haluavat lähteä.”



– Valtion tulisi tukea toimintamalleja, jotka helpottavat nuorten liikkumista työmarkkinoilla

-> yrityksiä tulisi tukea ja rohkaista paitsi tarjoamaan työtä, myös työharjoittelupaikkoja



Merike Martinson/deputy mayor City of Tallinn /LL

Vahur Keldrima/Head of Social Welfare/City of Tallinn /LL


Tallinnan kaupunki ei vastaa nuorten työrömyysongelman ratkaisusta vaan Viron valtio

Työttömyyskassat hoitavat niitä samoin auttavat koulutus- ja työelämäasioissa


Valtion systeemi ja erilainen eri kaupungeissa Virossa


Tallinna on tehnyt yhteistyötä pitkäaikaistyöttömyyden kanssa yhdessä valtion kanssa

Nuoristotakuu kuuluu valtiolla ja työttömyyskassalle


Työttömyysasiat Virossa se on samanlainen kaikille – työttömyys 9%

Venäjän kriisitilanne on lisännyt työttömyyttä vuonna 2014 alkoi työttömyys kasvaa

Tilastoissa joka kuukausi jää n. 2000 ihmistä työttömäksi


LIsäksi on sosiaaliongelmaisia, joilla huumeongelmia ja alkoholiongelmia

Heille perustettiin Turvakeskus – kuntoutus on pitkä – keskus on 12 vuotta toiminut

On perheitä joissa nuoret eivät käy koulua eivätkä saa sosiaalitukea

Toiminta tavoittaa vain ne perheet jotka saavat apua turvakeskuksesta, mielenterveyskeskuksesta rahabilitointikeskuksesta


Virossa/Tallinnassa käytiin suuri taistelu siitä että saatiin koulu nuorille turvakeskukseen. Perheiden ongelmat tulevat nuorten harteille. Tuki ei auta jos perheet eivät tue nuorten kasvua. Jos syntyy kriisitilanne nuorten kanssa sitten vasta autetaan. Ratkaisematta on edelleen kenelle kuuluvat siirtotyöläisten (Suomessa työskentelevät vanhemmat) lasten hoito ja vastuu nuorista ja koulunkäynnistä.

Yhteistyö Helsingin sosiaaliviraston kanssa alkanut


Oppivelvollisuusikä on 17 vuotta – silloin vielä voidaan tavoittaa ja sen jälkeen katoavat. Tällä hetkellä n. 1000 nuorta jotka eivät ule kouluun kun koulu alkaa – selvitetään missä ovat – tulevat Suomeen äitien kanssa – eivät vain tule kouluuun –rekisteröityneet löytyvät – ei-rekisteröityneihin ei saada yhteyttä – ei tiedetä kaikenkaikkiaan kuinka paljon NEEt nuoria on kaikenkaikkiaan


Tallinnassa alkoholiongelmat suuria, kun nuori tulee 18 vuotiaksi he ovat täysi-ikäisiä ja jos he eivät rekisteröidy heitä ei löydy

Ongelmia rekisteröidään

Jos jää työttömäksi niin työttömyystiedot rekisteröityy

Vasta kriisitilanteessa kohdataan nuoris

Tallinnassa/Virossa 2009 – 2010 vaikea aika


Nuorisotakuusta ei tiedetty mitään – näytin Viron viralliset nuorisotakuusovut. Tallinna ja valtio eivät ole hyvissä väleissä eikä yhteistyössä – molempien enemmistöna eli haliitsevana eri puolueet ja heillä on erimielisyyksiä yms keskenään – nyt pohdittiin voidaanko

Järjestää valtion kanssa tapaaminen – miksi nuorisotakuusta tiedetään niin vähän juuri Tallinnassa – tiedetäänkö siitä muissa kaupungeissa ja kunnissa??

Oli suuri ihmetyksen aihe että eu-tasolla on säädetty nuorisotakuun niminen tukitoiminta.


Yhteistyö on tärkeää mutta politiikka tekee sen mahdottomaksi


Ennen Rajaleidjaa työttömyyskassat järjestivät työttömille nuorille tietoa

Tallinnassa 80 koulua – lastentarhat kuuluvat opetusvirastolle

Perustettiin nk perhepöytä päättäjille

Rajaleidjan kanssa tavattiin

Lastentarhasta alkaa polku – Tallinnassa 435 000 ihmistä ja 46 000 kououikäistä


Nyt kaikki on keskitetty Rajaleidjaan ja tuki aloitetaan jo kouluista – malli on Islannista

Tallinna on niin suuri että jokaisessa kaupungiosassa voisi olla oma Rajaleidja


Kun valtion rahat loppuvat niin kunnille siirtyy vastuu

Yhteistyö opetus- sosiaali- ja kouoluviraston kanssa

Kun nuoret täyttävät 18 vuotta he putoavat tukijärjestelmästä

Alaikäinen saa tukea yhteistyön kautta

Tallinnan kaupunki jatkaa vanhaa linjaa – toistaiseksi


Ehdottivat tapaamista Töötukassan johtajan Siim Sarapuun kanssa gsm +3725052589



Ilona-Evelyn Rannala /Head of the Youth department/Tallinn/LL


Ennen kuin LL kysyi Nuorisotakuusta Ilona ei tiennyt siitä mitään. Hän etsi web -sivuilta tietoa ja löysi sivut http://www.sm.ee/et/noortegarantii

Ei tiedetä ketkä – siis sekin oli auki kuka ja ketkä ovat ne tahot Tallinnassa, jotka ovat sidottuja mukaan – kukaan ei tiedä ketkä

Ministeriöt ovat suunnitelleet NT toimintaa. Ei ole ollut suuria keskusteluja, ei yhteisiä keskusteluja ja ei tiedetä ketkä ovat NT vastuussa. Ei keskusteltu eikä esitelty julkisesti (policy planning)

Töötukassa sanoo ettei tiedetä tarpeeksi kuinka toimia –

Siis Big Mystery – ei tiedetä

Virossa on ongelmana se että ei ole työntekijöitä tarpeeksi eli työttömyys ja työntarve eivät kohtaa – tilanne ollut jo 10 vuotta

Maastamuutto on ongelmana

Nuoret joilla ei ole koulutusta syrjäytyvät entisestään

Työn luonne on muuttunut

Arvot ovat nyt erilaiset kuin aiemmin –

Kehitys ja parannukset niihin muutos tapahtuu hitaasti

Tarvitaan vaihte-ehtoiusiin ratkaisuihin tukevaa muutosta

Työttömyys nousee

Tallinnassa on alkamassa hyviä ohjelmia nuorille: tyyliin ”tulla joksikin” ajatuksella


Nuorisotyö: voi auttaa paljon, antaa mahdollisuuksia kuunnella nuoria, kerrotaan ja tiedotetaan, annetaan yrittää ja ratkaistaan tilanteita

Koulutus myös nuorisotyössä on tärkeää, osaamisen päivitys nuorisotyössä,

Tallinnassa on tartuttu osaamisen päivitykseen nuoristyössä

Nuorisotyössä painotus on vapaa-ajassa eikä niinkään yhteiskunnallisiin asioihin ja niiden tukemiseen

Nuorisotyön vastustus uusiin haasteisiin on suuri

Virossa järjestöt ja verkostot tekevät yhteistyötä, Virossa tehty nuorisotyötutkimus osoittaa että nuorisotyötä tehdään muualla kuin nuorisokeskuksissa


Nuorisotakuuseen esimerkkejä esim Hollannista TOM hanke

Nuorisotyö ja nuorisotakuu yhdessä seuraavat ja tukevat nuoria – etsivät vahvuuksia yhdessä nuorten kanssa – etsivät koulutuspaikkoja ja tekevät työkkeiluja – pitkän ajan suunnitelma nuorelle.

Hyviä erilaisia tapoja on jo olemassa esim Glorian työllistämismalli

ENTRUM ohjelma yhteistyössä Eesti Energian kanssa – koulut ovat mukana, nuoret voivat testata ja löytää – kehittää ja innovoida

Mutta vielä nuorisotakuu ei toimi Virossa siitä ei tiedetä täällä Virossa

Kyllä koti on tärkein vaikuttaja nuorten elämässä, koti ja perhe vaikuttavat ja jos on esim ongelmia tilanteesta on vaikea lähteä

Koulun kuuluisi huomata nuorten vaikeudet mutta niitä ei haluta nähdä

Nuoret nuorille ovat myös tärkeitä tukevat toisiaan mutta myös vievät huonoille teille

Nuorisotyön rooli on tärkeä akselilla koti-koulu-kaverit

Työelämä ei saisi olla erillään nuorten elämästä – opiskelu ja työ pitäisi tehdä tutuksi jo kouluissa





Nuorisotakuumallit ja urapolut