5Moves – Helsinki

5Moves Helsinki

Taustalla nuorisotakuumalli

12.3.2013 allekirjoitettu kirje nuorisotakuun alueellisille ja paikallisille toimijoille, jonka allekirjoittivat työministeri, opetusministeri, kulttuuri- ja urheiluministeri, sosiaali- ja terveysministeri, peruspalveluministeri ja hallinto- ja kuntaministeri.

Arvoisa vastaanottaja,

Me allekirjoittaneet haluamme tällä kirjeellä kannustaa alueellisia ja paikallisia toimijoita toteuttamaan nuorisotakuuta.

Nuorisotakuun tavoitteena on saada entistä useampi nuori perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työmarkkinoille. Estämällä nuorten syrjäytymistä varhaisella tuella lisäämme nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa ja varmistamme, että meillä on osaavaa työvoimaa myös tulevaisuudessa.

On tärkeää, että alueellisina ja paikallisina toimijoina jatkatte ja edelleen kehitätte jo nyt toimivaa yhteistyötä nuorten parhaaksi hallinnonaloista tai kuntarajoista riippumatta. Monialainen yhteistyö, josta on säädetty esimerkiksi nuorisolaissa, luo uutta, yhteiskunnallisesti merkittävää osaamista eri toimialoille lisäksi se parantaa tiedonkulkua ja palvelujen oikeaaikaisuutta. Toimimalla yhteistyössä tuemme sitä, että nuorten osallisuus lisääntyy, heidän osaamisensa kehittyy, nuoret kouluttautuvat ja työllistyvät ja ovat siten aktiivisia yhteiskuntamme jäseniä.

Hakipa nuori mistä tahansa apua, hänet on ohjattava juuri hänen tilanteeseensa parhaiten soveltuvaan palveluun riippumatta hallinnonalasta tai siitä, mistä hän on lähtenyt apua hakemaan.

Hallitusohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat käynnistäneet toimet nuorisotakuun toteuttamiseksi. Nuorisotakuun suunnittelutyössä ovat mukana myös puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö.

Nuorisotakuun toimeenpano perustuu yhdessä laadittuihin toimintalinjauksiin, uusiin säädöksiin ja hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön. Valtion talousarvioon on lisätty nuorisotakuun toimeenpanoon 60 miljoonaa euroa vuosittain nykyisen hallitusohjelman ajan.

Tämän kirjeen liitteenä olevassa muistiossa kerrotaan nuorisotakuun toimeenpanon tämänhetkisestä tilanteesta. Työhön ovat sitoutuneet ministeriöt, työmarkkinajärjestöt, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry.

 

EU:n työministerit hyväksyivät 28.2.2013 pidetyssä kokouksessaan EU:n laajuisen suosituksen nuorisotakuusta. Komission suositus noudattelee pitkälti Suomen nuorisotakuun mallia. EU:n jäsenmaiden lisäksi Suomen mallista ovat kiinnostuneita myös monet Euroopan ulkopuoliset maat ja kansainvälinen media. Tämä lisää Suomelle kannusteita toteuttaa nuorisotakuu siten kuin olemme suunnitelleet.

 

Nuorisotakuun tavoitteiden toteuttamiseksi teemme osaltamme keskushallinnossa tiivistä yhteis- työtä koulutus-, työllisyys-, nuoriso- ja sosiaali- ja terveyspoliittisten toimien eteenpäin viemiseksi. Yhteistyö jatkuu niin lainsäädännön valmistelussa kuin nuorisotakuun toteutumisen seurannassa ja arvioinnissa. Vankkaa tukea tähän työhön saamme juuri käynnistyvän laajan tutkimushankkeen tuloksista. Tämän lisäksi hyödynnämme seurannassa olemassa olevia tilastoja ja eri hallinnonalojen muita arvioinnin ja seurannan työkaluja.

 

Suvi Ervamaa: Kohti onnistunutta nuorisotakuuta (Helsinki 2014)

Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tavoitteena on ollut selvittää ja arvioida nykyisen hallitusohjelman mukaisen nuorisotakuun toteutumista tarkastellen erityisesti nuorten ja heille palveluita järjestävien ammattilaisten näkemyksiä nuorisotakuusta ja monialaisen yhteistyön toimivuudesta. Mukana on ollut kolme kuntaa Uudeltamaalta: Kerava, Lohja ja Loviisa. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto.

Selvityksen tulokset osoittavat, että hankkeeseen osallistuneissa kunnissa nuorisotakuuta toteutetaan monilta osin onnistuneesti. Esimerkkeinä hyvin toimivista palveluista voidaan mainita työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö sekä erilaiset nuorten työllistymistä edistävät hankkeet, joissa nuoret saavat yksilöllisistä ohjausta ja tukea. näitä toimenpiteitä yhdistää se, että niiden vaikutukset ovat nuorten omaa motivaatiota, aktiivista toimijuutta ja yhteiskunnallista luottamusta lisääviä. nuorisotakuun onnistumista ei pitäisikään mitata pelkästään työttömyyslukujen kautta, vaan huomioiden nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden erilaiset ulottuvuudet.

Sekä ammattilaiset että nuoret toivat esiin myös runsaasti kehittämistarpeita. nämä liittyivät eritoten seuraaviin teemoihin:

– matalan kynnyksen palveluiden kokoaminen yhden katon alle
– tiedonkulun helpottaminen monialaisessa yhteistyössä asiakkaan suostumuksella
– yhteistyötä lisääminen toimijoiden ja sektorien välillä
– järjestöjen roolin kehittäminen nuorisotakuussa: nuorten työllistäminen ja osallisuuden vahvistaminen mm. harrastustoiminnan tarjoamisen kautta
– työnantajien roolin kasvattaminen esim. tarjoamalla heille lisää tietoa nuorten työllistämiseen liittyvistä tukimuodoista ja tekemällä tukien hakeminen helpommaksi
– TE-palvelujen kehittäminen nuorten yksilölliset tarpeet huomioiviksi, byrokratian vähentäminen ja sähköisten palvelujen parantaminen. lähipalvelupisteiden tai -päivien saaminen paikka- kunnille, joilta puuttuu oma TE-toimisto.
– ohjauksen ja tukitoimien lisääminen oppilaitoksissa
– Kuntoutuspalvelujen saatavuuden parantaminen
– Kohderyhmien moninaisuuden, erilaisten tarpeiden ja yhdenvertaisuusnäkökulmien huomiointi nuorisotakuussa – kuitenkin ilman tarpeetonta marginalisointia

 

Nuorisotakuu tuli voimaan vuoden 2013 alussa

Nuorisotakuu antaa mahdollisuuden nuorelle, jolla ei ole työtä tai koulutusta

Edistää nuorten työllisyyttä ja lisäävät nuorten ammattitaitoa

Lisää ja vahvistaa nuorten mahdollisuuksia itsenäiseen elämään.

 

Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittaudutaan TE-toimistoon.

TE-palvelujen asiantuntijat ohjaavat nuorta eteenpäin juuri hänelle parhaiten sopivan palvelun löytymiseksi.

Koulutustakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa pelkän peruskoulun varassa oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden suorittaa ammatillinen tutkinto.

Ohjelmassa voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon.

Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai sen voi tehdä oppisopimuksena. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvia koulutuksia järjestetään vuosina 2013–2016. Ensimmäiset koulutukset alkavat vuoden 2013 aikana.

Vuonna 2014 muut Eu-maat ovat Suomen jalanjäljissä ryhtyneet toteuttamaan omia versioitaan nuorisotakuusta. Talouskriisin ja korkean työttömyyden kurittamassa Euroopassa nuorisotakuun lanseeraaminen ja kehittäminen on tärkeä päämäärä. Suomella on tässä prosessissa rooli muun Euroopan esikuvana, jolta haetaan mallia nuorisotakuun onnistuneeseen toteutukseen. Onkin olennaista pohtia, miten suomalaista nuorisotakuuta kehitetään niin, että se paitsi lunastaisi kotimaiset odotukset, mutta myös toimisi hyvänä mallina muille EU -maille.

 

Respa – Urasuunnitteluapua nuorille

Respa on Helsingin kaupungin hanke nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi ja se on tarkoitettu alle 30-vuotiaille työttömille helsinkiläisille. Respaan nuoret pääsevät TE-toimiston päätöksellä ja Respassa asiointi on heille samaan tapaan velvoittavaa kuin TE-toimistossa käynnit.

Respasta nuori saa henkilökohtaisen uravalmentajan, joka

– Auttaa nuorta kartoittamaan eri koulutuspolkuja tai muita vaihtoehtoja, jotka edistävät hänen työelämään pääsyä.

– Auttaa nuorta saamaan välttämättömiä työelämän taitoja. Näitä voivat olla suomen kielen koulutus, atk-koulutus tai työnhakuvalmennukset (esim. CV-paja). Lisäksi nuoren koulutuksia voidaan räätälöidä tietyn yrityksen tarpeisiin.

– Tukee ja kannustaa nuorta koko matkan ajan.

Tarpeen vaatiessa Respan palveluita täydennetään talous- ja velkaneuvonnalla, asumis- ja terveyspalveluilla sekä harrastus- ja liikuntapalveluilla.

 

Mukaan yhteiskuntatalkoisiin

Respan, yritysten ja yhdistysten yhteistyön tuloksena nuorille on tarkoitus tarjota lisää monipuolisia työkokeilu- ja työmahdollisuuksia, joiden avulla he pääsevät kohti tavoitteitaan.

Tulemalla Respan kumppaniksi voi varautua tulevaisuuteen löytämällä uusia tekijöitä ja olla samalla mukana yhteiskuntatakuun talkoissa. Respan uravalmentaja huolehtii, että nuorten joukosta löytyy sopiva henkilö kumppanin tarpeisiin ja auttaa samalla kaikissa käytännön järjestelyissä.

Respassa asiointi

– Respa sijaitsee Makkaratalossa, Helsingin ydinkeskustassa, rautatieaseman pääsisäänkäyntiä vastapäätä.

– Respaan pääsee TE-toimiston päätöksellä. TE-toimisto antaa nuorelle lisätietoja ja varaa ajan Respan uravalmentajalle.

 

5Moves haastattelut /Helsinki

 

Respa/Marjukka Kolehmainen

 

Respan ja Ohjaamon (tuleva) eroja. Ohjaamo on auki kaikille nuorille. Respaan tullaan jos nuori on aivan hukassa. Respa tekee tiivistä yhteistyötä nuorten kanssa, yhdessä suunnitelmat, työn suunnittelua, ja opiskelupolkuja.

Palkkatukipaikat ajoissa aloitetaan – polutetaan ja uravalmennetaan. Jämäkkä tahti mutta edetään rauhalisesti, henkilökohtaisesti ohjataan ja tuetaan koko ajan.

Keskimäärin nuorella on 7 käyntiä Respassa ja sitten alkaa selvitä miten saadaan asiat eteenpäin. Haarukkassa 28 käyntiä tai vain yksi käynti.

Tärkeää on että joku kuuntelee – auttaa hakemuksien tekemisessä ja kaikessa selvittämistyössä.

Respassa järjestetään toiminnallisia uravalmennuskursseja – tie omaan uraan. Toiminta on virallisen ja vaihtoehtoisen välimaastossa, lempeys on hyvä väline.

Tehdään viralliset arvioinnit nuorille nuorten tilanteesta.

Miten hyödyntää yhteisiä koulutuksia ja tapahtumia:

Järjestetään kuukausittain erilasia tapahtumia, tapahtumakalenteri on excelissä.

Työ on ennalta ehkäisevää toimintaa ja sitä kautta säästöt tulevat olemaan kaupungille moninkertaiset kuin jos osataan katsoa pitkänäköisesti.

Miksi juuri ennaltaehkäisevä toiminta – näin päästään ongelmien kautta eteenpäin

Vuonna 2015 tapahtuu työllisyyden kokonaisuudistus

Uusi päällikkö Ilkka Haahtela (elinkeino-osasto) aloitti juuri

Tuhansia nuoria kulkee Respan kautta – Kulttuuriareena Gloriaan myös

Uravalmentajille vaihtoehtoina media ja AV-ala

Respasta lähetetään myös Gloriaan nuoria.

Respassa vähän keskeyttäneitä

Gloriassa tosi vähän keskeyttäneitä

Työpajatoimintaa ja työpajamalleja pitäisi muuttaa ajankohtaisemmiksi – uusi malli niillekin tarvitaan. Nyt työpajoilla nuorelle vain yksi polku – uusia erilaisia polkuja tarvitaan

Tarvitaan polkuja Avoimille työmarkkinoille, Helsingin kaupungin elinkeino-osasto on alkanut toiminnan jossa luodaan mahdollisuuksia – nuorille työmahdollisuuksia esim. Millenium -hanke

 

Tapaaminen Marjukka Kolehmainen/Respa ja Lasse Hessle/Gloria

Palkkatukijärjestelmästä:

Respassa 19 uravalmentajaa ja 2 vahtimestaria

Tehdään henkilökohtainen suunnitelma; uravalmennus ja katsotaan mikä on kenellekin hyvä uravalmennustapa, esimerkkinä Gloriassa nyt oleva Niila

TE-toimisto hyväksyy suunnitelman, asiantuntijalausunnot, joskus jopa lainsäädäntöä hipoen saadaan nuori palkkatukipaikalle, te-toimistolla on myös oma näkemys

Uravalmentajat räätälöivät: työtön nuori – te-toimistoon ilmoittautumaan – lähetetään respaan – tehdään urasuunnitelma – etsitään palkkatukipaikkaa – takaisin te-toimistolle.

Nuori voi olla myös suoraan yhteydessä Respaan.

Nuoret tulevat myös sosiaaliviraston tuetun toiminnan yksikön kautta.

Uusi Ohjaamo, sinne nuori voi tulla milloin vaan, minkä tahansa ongelman tai kysymyksen kanssa.

Respassa uravalmentajan rooli on tärkeä

Lasse: pitäisi löytää myös toinen ammatti lisänä tai vaihtoehtona omalle unelma-ammatille

Marjukka: Respassa on rekrypäivät – Glorian nuoret voisivat tulla rekrypäiville (11.2.)

Nyt palkkatukipaikka kestää 6 kk ja sitten he tulevat takaisin Respaan, turhauttavaa

Vaikein sisäänpääsy tänä vuonna oli raitiovaununkuljettajaksi

Lasse: Glorian filosofia on että Gloriaan pääsee vain ne jotka sitä tarvitsevat ja ne joilta puuttuu koulutus. Ei siis vastavalmistuneita elokuvaohjaajia. Gloria on 15 vuotta toiminut. Ei kylläkään tiedotuksen ympärillä toiminut. Keuliminen ja mainostaminen on ja voi olla huonokin asia.

 

Marjukka: saanut unelmansa tehtyä toimivaksi konseptiksi – ennaltaehkäisevä työ on niin tärkeää. 55% asiakkaista lähtee opiskelemaan tai töihin. Tehdään vaikuttavuusmittaus 6 kk päästä jokaiselle nuorelle. Henkilökohtainen kohtaaminen on niin tärkeää. Tiimi on hyvä ja rekrytointityö on loistavaa. Sosiaaliviraston kuntouttavan työnyksikkö toimii myös hyvin

Pohdittiin kuka/ketkä voisivat olla Respan yhteyshenkilöitä Gloriassa, Marjukka miettii. Ainakin Hanne Kontulainen ja Anna-Mari Näräkkä ehkä muitakin.

Respalla on hyvä yhteistyö TEMin ja TE-keskusten kanssa

Uravalmentajalta vaaditaan erityisosaamista: pystyykö kuuntelemaan nuoria, osaako ohjata oikein, uravalmentajat ovat keskittyneet sopimusten toteuttamiseen

Esteenä saattavat olla tukijärjestelmät ja niiden muutokset, sekä te-toimistojen jatkusvasti vaihtuva henkilökunta, monet tekevät päätöksen etänä ehkä kotonaan, eivät paikan päällä

TE-toimistossa työtön antaa työttömälle töitä

Mutta kyllä nopeasti löytyvät yhteistyökykyiset ja -haluiset te-toimistot

Lasse: paikan henki – miten paikka toimii ja se toimii hyvin jostain syystä, se ei ole selvinnyt vielä, periaatteessa pienistä asioista kiinni, suuri ongelma on kun nuoret lähtevät Gloriasta ja jotkut putoavat tosi korkealta, niin tässä asiassa voisi pohtia mitä voisi tehdä yhdessä Respan kanssa.

Marjukka: Respassa luodaan tukijärjestelmä ja suorat yhteydet työelämään, esim HUS-maailma on avoin ja se on erityinen kokonaisuus, siivojan ammatti on erityinen koska saavat heti töitä – ei palkkatukea vaan suoraan töihin, mutta on tosi iso työ saada nuoret mukaan HUS:n siivoustyöhön – laitoshuoltajaksi. Ennakkoluuloja ammattia kohtaan löytyy – ei ole unelma-ammatti.

 

 Jyrki Sinisalo/Metropolia amk/Teatteri- ja esitystekniikka

Oppilaitoksissa osaamisen tunnustaminen on erittäin tärkeää – media-alalla yli puolelta puuttuu tutkinto osalla ei ole edes koulua käyty loppuun

Kun 30 vuoden jälkeen pääsee eka kerran osalliseksi koulutukseen – varsinkin kun edellisestä kokemuksesta on 30 vuotta – esimerkkinä Jari Manninen (50 v.) – eikä oppimistilanteessa nöyryytetä – ainoa muisto koulusta oli nöyryyttäminen – niin nyt se on ollut hieno kokemus – itseluottamus palasi – asenne oppimiseen muuttui – loppu oli helppoa – aikuisten osaamisen tunnustamisessa ja tunnistamisessa ja näyttötutkinnoissa ei mopoteta opiskelijoita.

Koulutuksen kentällä nykyisin maahanmuuttajatytöt ovat heikoimmassa asemassa.

Ammattitaidon osoittaminen Saksan mallin mukaan – nyt tähän pitäisi olla valmiita Suomessakin – hyväksytään että oppiminen voi tapahtua muuallakin kuin kouluissa. Työnantaja näkee edut kouluttaessaan työntekijöitä. Suomessa on tällä hetkellä yli 200 mahdollisuutta näyttötutkintoon. Ollaan menossa kohti yhteneväistä käytäntöä ja mallia.

Teatterialan ammattitutkinto kootaan palikoista kokonaisuus ja esim. Glorian tapauksessa voisi olla vahtimestariosio ja AV –osio. Yksilölliset polut. Nuoret Gloriasta voisivat tulla yhteen kouluun tai toisia tukeviin oppilaitoksiin suorittamaan av-vaksitutkintoa.

Metropoliassa Ramppihanke 2000 – 2004 ja hankkeen aikana suoritettiin yli 200 näyttötutkintoa Teatteri- ja esitystekniikassa.

Ramppihanke loi resurssit ja kehitti oppimismalleja syntyi yli 80 tutkintoa

Syntyi hyviä verkostoja: oppilaitos – opiskelijat – työelämä

Verkostoituminen tärkeää oppilaitoksissa

Mikko Pirinen siirtyy vähitellen vastaamaan näistä

Oppisopimuksen seuranta: kaikki työllistyneet lisäksi kannustetaan opiskeluun aikuispuolelle

Toisesta koulusta ei oteta kesken kaiken opiskelijoita, pitää ensin suorittaa yksi tutkinto eli sitoutua – sitten luetaan hyväksi Metropoliassa aiemmin suoritettuja opiskeluja.

Metropoliassa näyttötutkinnnot alkoivat vuonna 2000 – näyttöjä tulivat tekemään esim. kaupunginteatterista – edettiin alusta alkaen tukien – ilmapiiri näytöissä on tärkeä – kun vuonna 2000 aloitettiin näyttöpuolella – oma koulumenestys ei ole ollut briljanttia mutta selvitetään mitä osaa – miten saadaan perustutkinto – helpottaa kun aloitetaan kartoittamalla osaaminen – näyttöä kohti edetään – on monta tapaa päästä maaliin mutta lopputulos on sama – näyttötutkinto perustutkinto niille jotka osaavat ja tarvitsevat sitä työelämässä – monien vuosien työkokemus takana – ja huonot fiilikset koulusta

Nuorisotakuumallista:

-onko kaikkien päästävä töihin

-kansalaispalkka – kypsytään kansalaispalkkaan vähitellen

-saadaan alle 20 -vuotiaat sitoutettua yhteiskuntaan

-avataan polkuja

-on paljon mahdollisuuksia

Oppimisen kannalta ydinkysymys: voiko oppimista tapahtua muualla kuin kouluissa

Oppimista tapahtuu kaikkialla harrastuksissa ja työpaikoilla

On menty eteenpäin – seurantaesimerkit kertovat – hyviä esimerkkejä suorittaneista kuinka päässeet eteenpäin työssään

Opinnäytetyöt pyritään saamaan oppimateriaaliksi

Näyttötutkinto: tehdään projektityö työpaikalla: esim. Oopperassa eräs työntekijä teki opinnäytetyön miten vesi ja sähkö toteutetaan yhdessä esityksissä

Opinnäytetöistä 30% käytetään oppimateriaaliksi

Asenne oppimiseen on muuttunut: on onnistuttu tekemään myös positiivista asennetta opiskelua kohtaan.

Mennään kohti Saksan mallia – kohti osallisuutta ja osallistumista

Asenne tulee juuri onnistumisen kautta

Aina on erilaisia oppijoita – pitää olla erilaisia pedagogisia valmiuksia

Ei ole huonoja opiskelijoita vaan erilaisia opetustapoja esim. mestari-kisälli mutta siinä mallissa myös huonot käytänteet saattavat siirtyä eteenpäin: kysymys kuuluu myös päivittääkö mestari omia taitojaan ja tietojaan. Mestarin taidot ovat 80-luvun opettajien – jos puuttuu kiinnostus oman työn kehittämiseen – opetus kaipaa päivittämistä – mutta miten?

Opettajien työnkuva muuttuu – esim. digitaalisuus tulee kaikkialle – se on hyväksyttävä – opettajien roolikin muuttuu – on löydettävä vaihtoehtoiset polut. Pitäisi kerätä esim. koulutuskassa työpaikoille ja siitä voidaan maksaa täydennyskoulutus työntekijöille – opettajillekin

Yrittäjyys ei sovi kaikille – toisilla on taas yrittäjyyden vimma – erilaiset opintopolut yrittäjyyteen – niin ja konkurssitkin vahvistavat osaamista – alalla mennään yhä enemmän yrittäjävetoisesti – erilaiset tapahtumat ja festarit – yrittäjyys elättää ja lisääntyy alalla – yrittäjyys sopii toisille – tarvitaan täystyönarkomaani luonne – sekin vaatii asennetta –

Kodin merkitys:

Kodin tausta ei korreloi suoraan mihin pääset yhteiskunnassa. Äidin koulutustausta korreloi – isän ei – ei automaatio – omat intressit pääsee esiin jos yhteiskunta on terve – nyt esimerkiksi riippumatta missä vaiheessa elämää olet niin aina on mahdollisuus osallistua koulutukseen – nyt tosin tutkinto ja toinen tutkinto on melkein mahdottomuus (koulutuspolitiikka)

Kaverit vaikuttaa – kodilla on kuitenkin merkitys

Uraneuvonta auttaa että tieto kulkee – esitystekniikan tutkinnoista lähetetään tietoa aina opoille, taidepainoteisiin lukioihin, harrastajateattereille, lehteen mainos

Esitystekniikka on pieni yksikkö, ne jotka valmistuvat kertovat myös kavereille

Esim. Oopperassa kannustetaan hakemaan koulutukseen jos se puuttuu

Työelämän valmiudet –ja digitaalisukupolvi – erilaiset oppijat (tunnetaanko yhdistys)

Työharjoittelusta opiskelemaan – päivittämisen tarpeet – uusia työnkuvia syntyy tälle sukupolvelle – jopa robotiikkaan menee työtehtäviä – tulevaisuus osattava huomioida koulutuksessa – hieno hanke tämä teidän

 

Janne Savolainen/TEM

Työelämä on muutoksessa koko Euroopassa ei vain Suomessa

Se tuo haasteita koulutusjärjestelmään lokaalisti ja globaalisti

Koulutustakuu paransi peruskoulutuksen päättäneiden tilannetta

Laskennallisesti koulutuspaikkoja voidaan tarjota kaikille

Mutta toki liikkumisen tarve koulutuksen perässä kasvaa

Työvaltainen oppiminen sopisi monelle ja on mukana kansallisella tasolla keskustelussa

Sopii siis joillekin mutta ei suuressa kuvassa mukana vrt Saksa/Berliini

Mestari-kisälli oppiminen on edelleen toimiva malli Suomessakin se on aloista kiinni

Ja missä siihen on mahdollisuuksia –

Tunnustaminen ja tunnistaminen

Näitä pitäisi kehittää – pitäisi nähdä koko elämä oppimistilanteina – siihen on olemassa tarve – TEMissä edelleenkin pohdittava on oppisopimusopiskelija työntekijä vai opiskelija – koska status kadoksissa päätöksenteossa jo 2 vuotta – oppisopimusmallia ei voida kehittää eteenpäin

 

Oppilaitosyhteistyö työelämän kanssa

Pitäisi olla tiiviimpi – työhallinto mukana opetussuunnitelmissa – oppilaitosyhteistyötä on nyt viime aikoina alettu lähentämään TEMissä

Ennakoinnit työmarkkinoilla

AV ja media-ala: mediaosaaminen kuuluu nykyisin kansalaistaitoihin – ja se kuuluu osana työmarkkinoiden perustaitoja – kun työmarkkinoilla on pitkäaikaistyöttömiä heidän mediaosaaminen ja digitaaliset taidot ovat heikentyneitä

Suuressa kuvassa koulutus ja mediataidot sekä digitaalinen osaaminen tarvitsevat päivitystä varsinkin pitkäaikaistyöttömien ja pätkätyöntekijöiden kohdalla

Yrittäjyyden osaaminen ja oman työn myyminen sekä uuden talouden muodot ovat osa ennakointia työmarkkinoilla. Nuoret haluavat tehdä yhdessä töitä ja kantaa vastuuta omasta työstään. Mutta kokeilut puuttuvat – ei etsitä vaihtoehtoja. Sekään ei sovi kaikille. Mutta pitäisi olla vaihtoehtoja ja kokeiluja. Verottaja ei tunnusta ja ei ole yhdenmukaisia ohjeita yrittäjyyden eri malleista. Suomessa on monimutkainen järjestelmä – pitäisi järjestää poikkihallinnolliset tapaamiset tukemaan yrittäjyyden uusia muotoja – pitää tietää liikaa eli mahdoton tietää

Nuorisotakuu on hyvä esimerkki poikkihallinnollisuudesta, viranomaiset ovat alkaneet puhua keskenään

On yhteinen tavoite ja kokonaisuus ja eri toimijoiden on ”pakko” tehdä yhteistyötä ja muutamassa vuodessa nyt tehdään yhteistyötä. Nuorisotakuusta on hyviä ja rohkaisevia esimerkkejä. Selkein esimerkki onnistumisesta. Miten se sitten näkyy – niin se ei näy heti nuorille. Mutta hallinnon kehittäminen ja yhteistyö vaikuttavat että nuorisotakuu alkaa vaikuttaa

Päätöksenteko ja hallinnon kehittäminen

Yhteistyö ja sosiaaliset taidot korostuvat – viranomaiset voisivat myös haluta lähteä oppimaan – suunnitellaan omat palvelupolut nuorille – samalla se vaatii viranomaisilta avarampaa lähestymistä omaan työhönsä

Tulkinta ja sen toteutus on haasteellista – täytyy osata ja uskaltaa tulkita – koko ajan tulee uusia toimintaohjeita ja niiden tulkintaan aiempien ohella vaaditaan osaamista

TEM pyrkii selkeyttämään ja samalla vanhoja poistetaan – työntekijöiden sisäinen koulutus ja osaamisen päivitys on tarpeellista mutta kun samanaikaisesti on meneillään suuret säästötoimet. Talon (TEM) sisäiset keskustelutkin tarpeen

Nuorisotakuu nuorista 70% on löytänyt työn tai opiskelupaikan. Pitkäaikaistyöttömien tilanne on pahempi. TEMin tulostaivoitteet ELY-keskukselle ovat kunnianhimoisia ja äärimmäisen haastavia ja mahdottomia saavuttaa käytännössä

Nuorisotakuu on toiminut 2 vuotta ja yhteinen teema on löytynyt – se on aina taustalla ytai viitekehyksessä mukana keskusteluissa ja kontekstissa. Yhteistyön kehittäminen eri hallintokuntien kanssa nuorisotakuu on siinä pisimmällä yhteistyössä

Nuorisotakuulla on voimakas poliittinen painoarvo ja tahtotila yhteiseen toimintaan sekä hyvä tuki toimintaan

Media on keskustelussa hyvin mukana

Koulutustakuun tavoitteet onnistuneet hyvin

Nuorisotakuu tarkoittaa niin paljon laajemminkin kokonaisvaltaisesti

Suomi on ollut suunnannäyttäjä Euroopassa

Suuret haasteet ovat nyt 50+ pitkäaikaistyöttömät

Poliittiset kysymykset nuorisotakuun ja 50+ välillä – vastakkainasettelua joka ei hyvä

Nuoret – kyse on koko elämästä

TEMissä määrärahat eivät ole loppuneet nuorisotakuusta

Vaikea tilanne tällä hetkellä on 400 000 työtöntä ja suurin osa on 50+ pitkäaikaistyöttömiä

Työmarkkinat ovat pitkälle kilpailutettuja

Palkkatuki on tarkoitettu kaikille – ei tarkoitus stigmatisoida – sen tarkoitus on parantaa mahdollisuuksia työmarkkinoilla ja sen saa mihin työhön tahansa. Nuorten palkkaamiseen tukea 30% palkasta. Kannustaa palkkaamaan nuoria

Työharjoittelu ja työelämän harjoittelu ja työkokeilu. Nyt työkokeiluun ei pitäisi ottaa tutkinnon suorittaneita – se ei ole tarkoitetu ammattitutkinnon suorittaneille.

Yritykset tietävät huonosti mahdollisuuksista saada nuori palkkatuettuun työhön. Nyt on tulossa (TEM) kampanja pk-yrityksille – mutta pk yrityksissä on niin kiire ja paljon töitä että eivät lue työhallinnon uutisia ja viestejä – pitää löytää uusia tapoja tiedottaa

Nuorisotakuu ei ratkaisu makroekonomisiin haasteisiin maailmalla, mutta jos ja kun talous alkaa kasvamaan on välineistöä olla mukana, varmistetaan työvoiman kunto, osaaminen ja koulutus. Luodaan työpaikkoja

Osuuskunta versus yritys ei kantaa te-hallinnon kautta

Nuoristakuussa nuoret pitäisi saada aktiivisemmin mukaan suunnitteluun, nuorisotakuuta korjataan tehdään korjaavia toimintoja – aikainen tuki

Ennaltaehkäisevä toiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut, työnhakuvalmiudet

Oppisopimusmalleja lisää ei ole saanut tulta alleen

NT ei toteudu asunnottoman kohdalla

Opintovalinnat ja umpiperät – niistä pitäisi päästä pois

Myös työnantajat mukaan suunnitteluun te-palveluja

Nuorisotakuun tukilinja kulkisi siten että kaikki yhdessä toimimaan

Tarvitaan puolueetonta ohjausta

90-luvun laman vaikutus on vielä suuri – sukupolvelta toiselle siirtyvä työttömyys – on perheitä joissa kenelläkään (sukupolvesta toiseen) ei ole kokemusta työelämästä – miten siitä sitten lähdet nousemaan – se on kasvava ilmiö ja samalla menetetään kokonaisia sukupolvia

 

Lasse Hessle/Kulttuuriareena Gloria

Nuorisotakuu

Ei näy mitenkään Gloriassa – samanlaista on ollut koko ajan (15 vuotta)

Se on hyvää tarkoittava mutta ei ole mietitty loppuun

Ajoitus on hyvä mutta ei tule toteutumaan – ei realistinen

Ja heti alussa jo tiedettiin ettei se toteudu

Ajatuksen tasolla hyvä, te-toimistot puhuvat siitä mutta kukaan ei tiedä mitä se käytännössä tarkoittaa – ei tiedetä

Koska työpaikkoja ei ole olemmassakaan – johon nuoret voisivat päästä

Ei ole työpaikkoja eikä tarpeeksi opiskelupaikkoja että voidaan taata kaikille nuorille nuorisotakuu

On kyllä suuri tahto luoda niitä mutta niitä ei ole

Helsingissä nuorten tilanne on enemmänkin huono. Nuorisotyöttömyys on sidoksissa koko työttömyystilanteeseen

Nuorisotakuu oli poliittinen päätös – inhorealistinen päätös; kaikki tietävät ettei työ- ja opiskelupaikkoja ole mutta silti siitä puhutaan. Tahtoa on. Mutta kohta tahtokin loppuu kesken. Pitää osata priorisoida aina jotenkin.

Työttömyystilanne on aika vaikea – ennen vaaleja puhutaan paljon mutta sitten tahto ja yritys loppuvat. Vilpitön tahto puuttuu.

Pitää löytää jokin ote tulevaisuuteen – nyt säästetään tulevaisuudesta

Nuorten työllistämisestä 25 vuoden kokemus: 10 vuotta Malmilla ja nyt 15 vuotta Gloriassa

Nuorisotakuun tulkinnasta

Väliporras on se joka tulkitsee ja väliporras siis se myös joka päättää: päätöksenteko – tulkinta ja toteuttajat

TE-toimistot saaneet tehtävän ja toteuttavat parhaansa mukaan ja kun ei ole koulutuspaikkoja eikä työpaikkoja – miten toteutat

Kodilla on suurin merkitys nuoren elämässä

Koulun vaikutus on kokonaisuuteen – kaverit myös – opettajat ja ympäristö

Koulu ja nuorisotyö pitää yhteisön kasassa – sivutuotteena tulee oppiminen samoin nonformaali oppiminen – koulu tärkeä ryhmäytymisen kannalta

Mutta perheestä kaikki lähtee ” se mitä hammaskeiju laittoi tyynyn alle – sadut – runot – tarinat – mielikuvitusmaailma tekevät nuoren

Koti ja nuoren hyväksyntä ovat avainsanoja nuorten mukanaolo yhteisössä

Gloria toimii siksi että nuoret tulevat ja ovat tasa-arvoisia, yhdenvertaisia ja heitä arvostetaan kuunnellaan heidän mielipiteitä ja he tuntevat itsensä tärkeiksi ”me tehtiin tämä ja me onnistuttiin”

Miten nuorten valinta tapahtuu Gloriaan: kyllä sen näkee heti ketkä tarvii ja ketkä ei, ne joilla on resursseja tehdä muutakin ja mennä muualle – sen näkee vertauskuvallisesti kuka on erilainen – kuka tarvii ja kuka ei – kenellä on resursseja ja kenellä ei

Gloriaan hakee vuosittain 200 – 300 nuorta – te-toimistojen tai Respan kautta

100 otetaan haastatteluun ja noin 60 vuodessa koulu- ja harjoittelupaikat mukaan lukien

Haastattelussa kertovat ja juttelevat mitä ovat tehneet ja näkeehän sen kuka tarvii sen näkee jo kun nuori tulee raput alas Gloriaan

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää

Tarvitaan osana työssäoppimista, jokaisella on yksilöllinen tapa oppia ja ryhmänä vaikeampi kokonaisuus – ryhmässä on helppo nousta ja vetäytyäkin

Kyllä osaamisen sertifikaatilla on merkitystä – se tuo itseluottamusta – oman tekemisen osaamisen merkitys ei se lappu sinänsä

Metropolia ei näy miten toimii vielä, ei tiedetä kuinka toimii

Stadin ammattiopiston ihmiset ovat lähellä nuoria

Metropolia vaikuttaa vanhanaikaiselta ja metropolia kokee itsensä jotenkin enemmän arvostetuksi kuin onkaan

Stadin ammattiopisto on ihmisläheinen ottaa huomioon enemmän nuoria on suunniteltu enemmän oppilaita varten

Glorialle oppilaitosyhteistyö on unelma: on mukana tekemässä ja saadaan arvostusta työssäoppimiseen – enemmän työssä kulkeva oppiminen. Kouluissa kova kilpailu ja enemmän koulun tarpeet kuin nuorten tarpeet. Mestari-kisälli oppimisessa on vaarana että uuden oppiminen jää pois – Kisälli-mestari oppimisessa kisälli opettaa mestariaan ja päinvastoin yhdessä vuoropuhellen – vertaisoppiminen – ei kun kehittämisoppiminen – yhdessä miettivät omat lähtökohdat ja osaamisensa ja sitten ratkaistaan asia kerrallaan

Yritysosaaminen on eteenpäin menoa tuo mahdollisuuksia – hyvä systeemi

Mutta jos osaa ei tarvitse myydä osaamista

Uuden idean eteenpäin vieminen

Myyminen silloin sen pitäisi olla jotain semmoista mitä vielä ei ole

Yritystoiminta osuuskuntamaista työpankki nuorille

Tällä sivula tapaat nuoria jotka osaavat varmasti

Eräänlainen työntekijäpankki – yhteinen osaaminen esille

Oma yritys vaatii jo tietynlaista luonnetta

Uudet ammatit ovat bittimaailman puolella – ajatushautomot ja yrityshautomot ja luovuutta on alettu myymään – mielikuvitusta myydän. Malmipajan autokorjaamon fyysinen työ on tietokonepohjaista – yleensäkin uudet työelämän tarpeet

Gloriassa työelämä tarvii näitä nuoria eikä toisinpäin, Glorian arvot ovat sisäänrakennettuja arvoja joita nuoret toteuttavat, nuorten arvomaailma: haluavat olla mukana tekemässä ja toteuttamassa

Arvot tulevat itsestään ja ovat sisäistettyjä – ei voida määritellä – elämänarvot yleensä – nuorisotyö on inhimillisten arvojen kanssa tekemistä, nuorisotyöntekijän omat arvot pitää olla kohdallaan

Esim SAO on modernimpi opetusmaailmaltaan kuin Metropolia

Gloriassa muutosta ei tarvita toimii hyvin – on kehittynyt 15 vuodessa koko ajan, omaa sisäistä koulutusta ja pitkän kehittämistyön tulosta. Oman työpaikan arvostus nousee ja lisää Glorian henkeä

Nyt kuitenkin ilmassa on muutos: epävarmuus palkkatuen jatkuvuudesta ja saamisesta. Nyt tilanne vaikuttaa huonolta – joutuu kelaamaan, muotoilemaan, runoilemaan, kiristämään ja huijaamaan

Henkilömäärä palkkatukeen on vakio. Taistellaan jokaisen puolesta. Paneudutaan jokaiseen hakijaan. Yhdessä haetaan niitä juttuja nuorten kanssa. Jännää miten nuoret normitetaan erilailla.

Nyt odotetaan miten Stadin ammattiopiston kanssa työssäoppimisen kautta saadaan tutkintoja. Gloria antaa tilaa nuorille ja opettaa ne hyväksymään itsensä ja löytämään oman voimansa. Koulukin voisi olla hyvä paikka jos vain tahtoo olla. Ilmapiiri tulee opettajista – Gloria on pieni yksikkö ja se on hyvä ja siellä on hyvä ilmapiiri.

 

Hanne Kontulainen/Respa

Nuorisotakuu on virallistettu 2 vuotta sitten ja on tärkeä osa nuorten työllistämistä. Onko sitten voimissaan vielä tulevaisuudessa –

Helsinki on erilainen verrattuna muusta Suomesta – Lapissa opetettiin nuorille etelään lähtemistä. Etelässä nuoria patistetaan Helsingistä Vantaalle. Henkisesti pitkä matka. Arjen työhön kuuluu opettaa nuoria rikkomaan omia sisäisiä rajojaan

Oma työ on polutusta, uravalmennusta, nuoren voimavarojen etsimistä ja hyväksilukemista, hyväksikäyttämistä, rohkeutta, näköaloja ja horisonttia ja laajentamista

Esimerkiksi Kontula ja Mellunmäki alueella perhetaustat hurjia – nuorten pitää poisoppia siitä – kuinka omilla valinnoilla voi vaikuttaa – nuorelle tuki että uskaltaa ja lähtee kokeilemaan omia rajojaan – tuetaan kouluttautumista ja sitä että uskaltaa kysyä

Opot ja niiden rooli peruskouluissa ja yläasteella, mitä jää siitä tiedosta. Jos ammattikoulu on jäänyt kesken niin vastaavuudet eri kouluissa eivät toimi. Peruskuvio: ammatillisessa koulutuksessa vastaavuudet koulutuksessa esim Lohjalta Helsinkiin siirryttäessä – pitääkö aloittaa alusta – ja usein näin. Esteinä koetaan juuri tämä. Poluttaminen siihen että saadaan sujuvasti rajapinnat ohitettua. Toinen että Työkokeilupaikat ovat ilmaista työvoimaa ja hyväksikäyttöä siitä pitäisi kouluttaa työnantajia

Työttömyys tällähetekellä, Helsingin näkökulmasta työttömien nuorten määrä on kasvanut, Helsinki vetää puoleensa

Ajatus siitä että mennään työhön ja sitä kautta kouluttaudutaan on illuusio lisäksi kouluallergia näkyy yhä

Helsingistä puuttuu teollisuustyöpaikat ja isot työnantajat ovat siirtyneet kehän ulkopuolelle

Nuorisotakuun resurssit – nuorista pidetään huolta esim Respa ja Tulevaisuustiski etc

Mutta työpaikoista on pula ja se on kaikille yhteinen ongelma

TE-toimistot ja Respa toimivat hyvin, sopimuksilla vahvistettu toiminta, sopimukset tarkistetaan vuosittain, joskus te-toimistoissa on yksittäistapauksia joissa henkilöt ovat tulkinneet omalla tavalla ja se tekee tulkinnoista eritasoisia, virkailijasta riippuen, mutta ohjeistus on olemassa, mutta silti sitä tulkitaan henkilötasolla omalla tavalla

Uravalmentajana voi ehkä vaikuttaa päätöksiin mutta ei saa/voi astua toisten varpaille

Helsingissä nuoret joutuvat asumaan kotona. Täällä on niin kallista. Se on sekä turva että rasite. Sitä jää jumiin vielä enemmän. Nuorten asumistilanne vaikea.

Respassa on käynyt 3000 nuorta. Koulutukseen suhtaudutaan positiivisesti. Masennus on monelle nuorelle este ja etsitään ja autetaan etsimään perspektiiviä.

Kaverit merkkaa paljon. Varsinkin alle 20 vuotiaille. Unelmat joskus kaatuvat kavereiden painostuksesta

Pakkohaku on inhottavaa            , olisi kyllä voinut jatkaa – oppivelvollisuutta pidentää. Rangaistaan valinnoista ja ei saa anteeksi jos valinnut väärin, etsiminen on mahdotonta sitä ei sallita

Innovaatiot syntyvät usein rehdysten kautta ei rakenteellisella tasolla

Työssäoppiminen: nuoret haluavat töihin – oikeisiin töihin – aidot työympäristöt

Työpajat koetaan että niissä on samoja juttuja kuin koulussa

Jokaisella on oikeus koulutukseen – työelämälähtöisyys puuttuu – rakenne on tehty ja rakenteet määräävat

Työnkautta oppiminen on tärkeää. Koulutusjärjestelmä lähemmäksi eurooppalaista systeemiä

Opojen roolit tällä hetkellä: powerpointit ammateista: se ei riitä – opojen työ on kaukana todellisuudesta

Osaamisen tunnustaminen voidaan tehdä missä vaan: harrastusten kautta, urheiluseuroissa työskentelemällä jne

Todistukset siitä mitä on tehty: kouluun työelämää ja työelämään koulua

Formaalisen ja ei-formaalisen oppimisen vastakkainasettelu on opettajista kiinni

 

Sosiaaliviraston jälkeen opetusvirasto on suurin sanelija

Kysehän on opettajien paikoista – vaikka oppilinjoilla ei olisi tarpeeksi oppilaita

Odotan ZIP hankkeelta paljon siksi olen mukana

Tehdään joustavia polkuja

Oppilaitosyhteistyö: nuorilla on jo ennen opiskeluja osaamista

Alkukartoitus – ei aloiteta nollasta jotain pientäkin osaamista alkuun

Opinnoissa pitäisi olla vaihtomahdollisuus koulutuksen sisällä – työkokeilujaksoja joissa

Varmistetaan että on oma ja oikea ammatti – mutta koska tuntikehysjärjestelmä ei anna siihen mahdollisuutta, se on taakka, tunnit menevät sekaisin

Yritysideat ja osuuskunnat. Euroopassa on pitkä perheyrityskulttuuri – Suomessa henki yrittäjyyttä vastaan. Nuoret perustavat pieniä yrityksiä. Yrittäjyys on tullut kaikille selväksi kaikille – yhteiskunnassa/Suomessa on asenteet muuttuneet

Yrittäjyyden tukemiseen kursseja

Muutamat nuoret perustivat Nuorisotyönpalveluyritys Kirkkonummella – nuorisotyön kahvila – hyvä idea saivat tehdä ideaa rauhassa

 

 

Yhteenveto

Ely-keskuksen nuorisotakuun seurannan mukaan nuorten työttömyys on ollut edelleen kasvussa Uuudellamaalla (31.7.2014). Seurannan mukaan kesäkuun 2014 lopussa Helsingissä alle 30-vuotiaista oli työttömänä 20,4%. Tähän ryhmään kuuluvat ilman ammattitutkintoa olevat sekä vastavalmistuneet tutkinnon suorittaneet nuoret. Suomessa Tilastokeskuksen mukaan (22.7.2014) työttömien määrä on kasvanut vuodessa 7,8 prosentista 9,2 prosenttiin. Nuorten työttömien osuus koko maassa on 24,4%. Helsinkiin on keskittynyt hyvinvointia, mutta myös syrjäytymistä ja heikko-osaisuutta. Tässä suhteessa Helsinki eroaa muista korkean nuorisotyöttömyysasteen alueista. Vaikka työpaikat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle, korkea nuorisotyöttömyysprosentti kertoo rakenteellisista ongelmista työvoiman ja työpaikkojen kohtaamisessa. Työttömyystilastojen mukaan suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat ne nuoret, jotka ovat jääneet peruskoulun jälkeen ilman ammattitutkintoa ja ammattia. 1990-luvun laman seurauksena köyhyydestä, epävarmuudesta ja masennuksesta on tullut periytyvää. Helsingissä syrjäytymisvaarassa ovat etenkin nuoret miehet, joilla ei ole koulumotivaatiota eikä ammattia tai ammattitutkintoa.

 

Nuorisotakuusta ei ole olemassa erillistä lakia mutta sen toteutuksessa sen sijaan sivutaan useita eri lakeja.

 

Työelämä on muutoksessa koko Euroopassa ei vain Suomessa. Se tuo haasteita koulutusjärjestelmään lokaalisti ja globaalisti. Koulutustakuu paransi peruskoulutuksen päättäneiden tilannetta. Laskennallisesti koulutuspaikkoja voidaan tarjota kaikille. Mutta toki liikkumisen tarve koulutuksen perässä kasvaa. Tunnustaminen ja tunnistaminen

niitä pitäisi kehittää – pitäisi nähdä koko elämä oppimistilanteina – siihen on olemassa tarve –

 

TEMissä edelleenkin pohdittava on oppisopimusopiskelija työntekijä vai opiskelija – koska status on ollut kadoksissa päätöksenteossa jo 2 vuotta niin oppisopimusmallia ei voida kehittää eteenpäin. Oppilaitosyhteistyö työelämän kanssa pitäisi olla tiiviimpää – työhallinto olisi hyvä olla mukana opetussuunnitelmissa. Oppilaitosyhteistyötä on nyt viime aikoina alettu lähentämään TEMin toiminnassa.

 

Nuorisotakuu on hyvä esimerkki poikkihallinnollisuudesta, viranomaiset ovat alkaneet puhua keskenään. On yhteinen tavoite ja kokonaisuus ja eri toimijoiden on ”pakko” tehdä yhteistyötä ja muutamassa vuodessa nyt tehdään yhteistyötä. Nuorisotakuusta on hyviä ja rohkaisevia esimerkkejä. Yhteistyö on selkein esimerkki onnistumisesta. Se ei näy heti nuorille, mutta hallinnon kehittäminen ja yhteistyö vaikuttavat siihen että nuorisotakuu alkaa vaikuttaa.

Nuorisotakuumallin astuttua voimaan nuorisotakuunuorista 70% on löytänyt työn tai opiskelupaikan. Pitkäaikaistyöttömien tilanne on pahempi. TEMin tulostaivoitteet ELY-keskukselle ovat kunnianhimoisia ja äärimmäisen haastavia ja mahdottomia saavuttaa käytännössä.

 

Suomen 90-luvun laman vaikutus on vielä suuri – sukupolvelta toiselle siirtyvä työttömyys – on perheitä joissa kenelläkään (sukupolvesta toiseen) ei ole kokemusta työelämästä – miten siitä sitten lähdet nousemaan – se on kasvava ilmiö ja samalla menetetään kokonaisia sukupolvia.

 

Nuorisotakuu on virallistettu 2 vuotta sitten ja on tärkeä osa nuorten työllistämistä. Onko sitten voimissaan vielä tulevaisuudessa on eri asia. Helsinki on erilainen verrattuna muuhun Suomeen. Lapissa opetettiin nuorille etelään lähtemistä. Etelässä nuoria patistetaan Helsingistä Vantaalle. Henkisesti se on pitkä matka. Arjen työhön kuuluu opettaa nuoria rikkomaan omia sisäisiä rajojaan.

 

Työttömyys tällä hetkellä Helsingin näkökulmasta on se että työttömien nuorten määrä on kasvanut. Helsinki vetää puoleensa. Ajatus siitä että mennään työhön ja sitä kautta kouluttaudutaan on illuusio. Lisäksi kouluallergia näkyy yhä. Helsingistä puuttuu teollisuustyöpaikat ja isot työnantajat ovat siirtyneet kehän ulkopuolelle.

 

Oma työ Respassa on polutusta, uravalmennusta, nuoren voimavarojen etsimistä ja hyväksilukemista, hyväksikäyttämistä, rohkeutta, näköaloja ja horisonttia ja laajentamista

Esimerkiksi Kontula ja Mellunmäki alueella perhetaustat ovat hurjia – nuorten pitää poisoppia siitä ja ymmärtää kuinka omilla valinnoilla voi vaikuttaa. Helsingissä nuoret joutuvat asumaan kotona. Täällä on niin kallista. Se on sekä turva että rasite. Sitä jää jumiin vielä enemmän. Nuorten asumistilanne on vaikea.

 

Työ on ennalta ehkäisevää toimintaa ja sitä kautta säästöt tulevat olemaan kaupungille moninkertaiset. Jos vain osataan katsoa pitkänäköisesti. Miksi juuri ennaltaehkäisevä toiminta – näin päästään ongelmien kautta eteenpäin. Respaan tullaan jos nuori on aivan hukassa. Respa tekee tiivistä yhteistyötä nuorten kanssa, yhdessä suunnitelmat, työn suunnittelua, ja opiskelupolkuja. Palkkatukipaikat suunnitellaan ajoissa ja aloitetaan ohjaaminen, polutetaan ja uravalmennetaan. Jämäkkä tahti mutta edetään rauhallisesti, henkilökohtaisesti ohjataan ja tuetaan koko ajan.

 

Respassa annetaan nuorelle tuki että uskaltaa ja lähtee kokeilemaan omia rajojaan ja tuetaan kouluttautumista ja sitä että uskaltaa kysyä. Nuorisotakuun resurssit näkyvät siten että nuorista pidetään huolta Respassa. Mutta työpaikoista on pula ja se on kaikille yhteinen ongelma.

 

Opojen roolit tällä hetkellä: powerpointit ammateista: se ei riitä – opojen työ on kaukana todellisuudesta. Opinnoissa pitäisi olla vaihtomahdollisuus koulutuksen sisällä – pitäisi kehittää työkokeilujaksoja joissa varmistetaan että kyseessä on oma ja oikea ammatti – mutta koska tuntikehysjärjestelmä ei anna siihen mahdollisuutta, se on taakka ja tunnit menevät siitä vain sekaisin.

 

Metropoliassa näyttötutkinnnot alkoivat vuonna 2000 – näyttöjä tulivat tekemään esim. Näyttämömestareita kaupunginteatterista. Näytöissä edettiin alusta alkaen tukien – ilmapiiri näytöissä on tärkeä. Mennään kohti Saksan mallia – kohti osallisuutta ja osallistumista

Asenne tulee juuri onnistumisen kautta. Aina on erilaisia oppijoita – pitää olla erilaisia pedagogisia valmiuksia. Ei ole huonoja opiskelijoita vaan erilaisia opetustapoja esim. mestari-kisälli mutta siinäkin mallissa on myös huonot puolet: huonot käytänteet saattavat siirtyä eteenpäin ja kysymys kuuluu päivittääkö mestari myös omia taitojaan ja tietojaan. Mestarin taidot ovat 80-luvun opettajien – jos puuttuu kiinnostus oman työn kehittämiseen – opetus kaipaa päivittämistä – mutta miten?

Opettajien työnkuva muuttuu – esim. digitaalisuus tulee kaikkialle – se on hyväksyttävä – opettajien roolikin muuttuu – on löydettävä vaihtoehtoiset polut. Pitäisi kerätä esim. koulutuskassa työpaikoille ja siitä voidaan maksaa täydennyskoulutus työntekijöille – opettajillekin

 

Nuorisotakuu ei näy mitenkään Kulttuuriareena Gloriassa – samanlaista on ollut koko ajan (15 vuotta). Se on hyvää tarkoittava mutta ei ole mietitty loppuun. Ajoitus on hyvä mutta ei tule toteutumaan – ei realistinen. Ja heti alussa jo tiedettiin ettei se toteudu. Koska työpaikkoja ei ole olemassakaan – ei ole työpaikkoja johon nuoret voisivat päästä.

Eikä ole tarpeeksi opiskelupaikkoja että voidaan taata kaikille nuorille nuorisotakuu.

On kyllä suuri tahto luoda niitä, mutta niitä ei ole.

 

Nuorisotyöttömyys on sidoksissa koko työttömyystilanteeseen

Nuorisotakuu oli poliittinen päätös – inhorealistinen päätös; kaikki tietävät ettei työ- ja opiskelupaikkoja ole mutta silti siitä puhutaan. Tahtoa on. Mutta kohta tahtokin loppuu kesken. Pitää osata priorisoida aina jotenkin. Pitää löytää jokin ote tulevaisuuteen – mutta nyt säästetään tulevaisuudesta.

 

Glorialle oppilaitosyhteistyö on unelma: se että oppilaitokset ovat mukana tekemässä ja saadaan arvostusta työssäoppimiseen – saadaan yhdessä enemmän työssä kulkeva oppiminen. Kouluissa on nyt kova kilpailu ja enemmän mennään koulun tarpeet edellä eikä nuorten tarpeet.

 

Mestari-kisälli oppimisessa on vaarana että uuden oppiminen jää pois – Kisälli-mestari oppimisessa kisälli opettaa mestariaan ja päinvastoin yhdessä vuoropuhellen – vertaisoppiminen – ei kun kehittämisoppiminen – yhdessä miettivät omat lähtökohdat ja osaamisensa ja sitten ratkaistaan asia kerrallaan.

 

Gloria antaa tilaa nuorille ja opettaa ne hyväksymään itsensä ja löytämään oman voimansa. Koulukin voisi olla hyvä paikka jos vain tahtoo olla. Ilmapiiri tulee opettajista – Gloria on pieni yksikkö ja se on hyvä ja lisäksi siellä on hyvä ilmapiiri.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nuorisotakuumallit ja urapolut